Kooste

Alkukirkon voimakolmikko: Herran veli Jaakob, apostoli Pietari, Paavali Tarsolainen

Alustaja(t) Jarmo Kiilunen

Illan alustaja Jarmo Kiilunen antoi miehille etukäteisläksyksi tutustua Apostolien tekojen 15. luvun jakeisiin 1-35, Galatalaiskirjeen 1. lukuun sekä Galatalaiskirjeen 2. luvun jakeisiin 1-14, joissa kuvataan alkukirkon tai alkuseurakunnan toimintaa.

Alkukirkon kolme kärkihahmoa olivat Jeesuksen veli Jaakob ja apostolit Pietari ja Paavali. Alkuseurakunnan piirissä oli neljänlaisia kansoja. Alkuseurakunnan teologian voisi Kiilusen mukaan tiivistää koostuneen Mooseksen laista ja käsityksestä Jeesuksesta syntien sovittajana. Alkukirkon jäsenet odottivat konkreettista pelastusta ja jäivät siksi Jerusalemiin. Kiilusen mukaan juutalaisessa uskossa pysyneitä pidettiin periaatteessa samaan heimoon kuuluvana, mutta kuitenkin vääräuskoisina. Heitä ehkä koitettiin käännyttää Jerusalemissa mutta ei muualla. Juutalaiset eivät ole lähetyskansaa. Alkuseurakunnan voidaan sanoa sammuneen vuoden 135 tienoilla.

Jaakob Jaakob oli luultavimmin Jeesuksen velipuoli Joosefin aikaisemmasta liitosta. Apostolien teoissa Jaakob käyttää monesti viimeisen puheenvuoron. Eräs miestenpiirin osallistuja kysyi, että onko Jaakobin kirje juuri tämän Jeesuksen veli-Jaakobin käsialaa? Kiilunen vastasi, että varmuutta asiasta ei ole, mutta itse hän epäili, sillä Jaakobin kirjeessä ei juuri Jeesusta mainita. Jarmo myös mainitsi, että myös vain osa Paavalin kirjeistä on takuuvarmasti miehen itsensä käsialaa. Toista osallistujaa askarrutti, että mahtoiko Jeesuksen äidillä Marialla myös olla muita lapsia? Kiilusen mukaan varmuutta ei ole siitäkään, mutta Joosefilla luultavimmin oli muitakin lapsia kuin vain Jeesus ja Jaakob.

Pietari Oikealta nimeltään Simon Keefas. Pietari oli Jeesuksen ykkösopetuslapsi. Pietarin mielestä pakanoita ei tarvinnut ympärileikata, mutta kuitenkin heidän tuli välttää epäjumalille uhrattua lihaa. Tuohon aikaan eläimen teurastus oli lähes aina jonkin sortin rituaali. Kiilusen mielestä Pietari oli kolmikon sovittelevin hahmo. Pietarin vastuulle jäi evankeliumin julistaminen ympärileikatuille, eli juutalaisille.Pietari koki marttyyrikuolen Neron vainoissa.

Paavali Tarsolainen Paavali oli yksilöllisin ja persoonallisin Uuden testamentin kirjoittaja. Paavali osasi olla pilkallinen ja ivallinen ja Paavalin teksteistä käy ilmi myös miehen kärsimys. Paavalilla oli kova luotto omiin kykyihin, olihan hän sanonut olleensa Jumalan valittu jo kohdusta lähtien. Galatalaiskirjeen 2. luvun jakeissa 11-14 mainitaan Pietarin ja Paavalin riidasta: Paavali nuhtelee Pietaria julkisesti siitä, ettei tämä on vaihihkaa taipumassa ympärileikkausta vaativien taakse. Kaikesta päätellen Paavalin kanta lopulta voitti, ja pakanoilta ei vaadittu ympärileikkausta. Paavalin kreikkalainen oppipoika Titus lienee tunnetuin ympärileikkaamaton alkukirkon käännynnäinen.

Ympärileikkaus itsessään ei Kiilusen mielestä ollut vain juutalainen tapa, vaan sitä harrastettiin myös muiden kansojen keskuudessa. Syitä oli useita. Kiilunen piti mielenkiintoisena sitä, että Apostolien teoissa ei juuri lähetyskäskyä mainita. Evankeliumi onkin aikojen saatossa levinnyt aina parhaiten vainojen myötä ja uskovien hajaannuttua. Eräs osallistuja oli varma, että seuraava lähetys tulee juuri Kiinasta, jossa kristinusko leviää niin ikään kovaa kyytiä vainojen alla. Yksi osallistujista piti alkukirkon johtajia hyvin inhimillisinä hahmoina heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Iltalukemisena Jarmo Kiilunen kehotti tutustumaan Roomalaiskirjeen lukuihin 9-11.

Nöyrä kiitos Jampalle pitkäjänteisestä kanssaveljien sivistystyöstä!